Ella and I have been busy working with the microplastic samples from Thailand. Today we made a trip to Lahti, a city about 100 kilometers north of Helsinki, to start the chemical identification of our mystery particles. Distinguishing plastic from other small particles such as mussel shells or small minerals is really not as easy as it sounds by just looking at them under the microscope. Our goal is to find out what material the small plastics consist of in order to get a better understanding of where the plastic originates from before ending up in the ocean. 

So far, the only source we can be 100 % sure of is paint. Both red and blue paint fragments were present in our samples from Chalong Bay where quite a few long tail boats were resting. The other sources are yet to be determined from spectra looking like the one on the picture. Now we just need to learn how to interpret them!      

Can you spot the paint fragments?

This could be the spectra of a plastic polymere - or not. We are yet to define it :)

It was really interesting to get to work with the technique that was new to both Ella and me. The biggest challenge was probably to get the microscopic samples in to the analysing unit. The tiny particles were bouncing around and very hard to get a hold of with the small tweezers. Ella did a great job though! We still have a lot of particles to go through and a lot of work remains but I am sure we will get everything done. We got so much help from a plastic expert at Lahti University of Applied Sciences, thank you Reijo! 

Ella placing the tiny sample in to the analysing unit. 

Tänään matkustimme Ellan kanssa Lahteen tutustuaksemme mikromuovien kemiallisiin analyyseihin, jossa muoviekspertti Reijo Lahden Ammattikorkeakoulusta ystävällisesti opasti meitä muunnosinfrapunaspektrometrin käytössä. Mikroskooppisten muovien erottaminen esimerkiksi simpukankuorenpalasista tai pienistä lasinpalasista osoittautui yllättävän hankalaksi silmämääräisesti, joten kemiallinen analyysi on todella tarpeen. Yritämme menetelmällä saada selville mikromuovien materiaalin jotta ymmärtäisimme paremmin mitä reittejä muovit ovat päätyneet mereen.

Tähän asti olemme varmuudella määrittäneet muoveja ainoastaan maalin palasiksi, joita löytyi runsaasti Chalongin rannalta. Tulos onkin järkevä, sillä kyseisellä rannalla oli runsaasti pitkähäntäveneitä rivissä. Loput yritämme selvittää kuvan mukaisten spektrien avulla, jotka toimivat muovihiukkasten kemiallisina sormenjälkinä. Nyt saamme vielä opetella spektrien tulkkaamista muovikirjastojen avulla.     

Bongaa maalinpalaset näytteen seasta! 

Tämän näköisiä spektrejä saimme näytteistä. Tämä kyseinen spektri saattaa olla muovinpalasesta - tai sitten ei :) Opeteltavaa riittää. 

Uuden tekniikan opettelu oli todella mielenkiintoista ja mukavaa puuhaa. Suurin haaste oli mikromuovien asetteleminen koneen anaysointikenttään, pienen pienet muovit sinkoilivat sinne tänne ja niiden pyydystäminen pihdeillä ei ollut mitenkään helppoa. Ellalla oli kuitenkin vakaat kädet ja viileät hermot ja hän selviytyi hommasta loistavasti. Meillä on vielä runsaasti muoveja analysoitavana mutta homma etenee koko ajan ja uskon että saamme kesään mennessä homman pakettiin. 

Ella asettelee mikroskooppista näytettä laitteeseen. 

Halusin viime viikolla syödä illalliseksi thaimaalaishenkistä wokkia, joten lähdin ruokaostoksille. Arvaatkin ehkä jo mitä huomasin? Kyllä, kaikki raaka-aineet olivat tiukasti käärittynä muoviin. Parsakaali - kelmussa. Sienet, muovirasiassa. Kevätsipuli, muovikääreessä. Paprika sentään löytyi muovittomana MUTTA se maksoi kolme kertaa enemmän kuin vieressä oleva kolmen paprikan setti muovikääreessä. WTF?! Loppujen lopuksi minulla ei ollut ollenkaan käyttöä hienolle hedelmiä varten olevalle kestokangaspussukalleni. Miksi muovia pitää tunkea jokaisen vihanneksen ympärille? Ja jos se on joku pakollinen asia, pitäisikö sääntöjä vähän höllentää? Kyllähän toreilla myydään hedelmiä ilman muovikääreitä!

Pitkin Eurooppaa on nyt avattu niin sanottuja pakkauksettomia kauppoja jossa asiakas saa tuoda oman puhtaan purkin ja täyttää sen itse haluamallaan tuotteella. Myös hedelmiä ja vihanneksia myydään kääreettömänä. Jopa juomat ja pesunesteet saa ostaa omiin täyttöpulloihin! Olisiko Suomenkin kohta aika saada tällainen kauppa? Vai voisivatko isot kauppaketjut edes harkita kertakäyttömuovien vähentämistä? Vastuu tästä on myös kuluttajalla. Kaupat vastaavat pyyntöihimme hanakasti, joten vaadi sinäkin muovitonta ensi kerralla!        

Saksalainen paukkaukseton kauppa "Original Unverpackt" löytyy Berliinistä ja niillä näyttää kauppa käyvän!   
​

Last week I wanted to cook a Thai-inspired wok with fresh vegetables. Maybe you can already guess what happened? That´s right, every fresh item of vegetable I wanted to buy was wrapped in plastic! The broccoli - tightly wrapped in plastic foil. The spring onion - inside a plastic wrap. The mushrooms - inside a plastic box. The only thing I was able to find that wasn´t wrapped in plastic was a red pepper, but it cost me three times as much as a set of three differently colored peppers that were inside a plastic wrap! WTF?! As it turned out, I did not have any use of my fruit meshbag that I so happily had remembered to take along with me to the store.

In Europe, plastic free stores have been opening up lately where the customer can bring along a jar of their own and then fill it up with the right amount of product. Also fruits and vegetables are being sold without the plastic wrap, and washing liquids and drinks can be filled up in own bottles. Maybe it would be time for a store like this to open up in Finland as well? Or at least, could the big food chains cut down on their plastic wrapping? The responsibility also lies with the customer because the stores sell exactly what we buy. So next time, you too should demand plastic free food!   

Just look at how beautiful the fruit looks when it is not covered in plastic foil! Barcelona, Spain. 

In December, Anu, Ella and me headed to Phuket, Thailand to sample the beaches for microplastics, those tiny little plastic particles found in the sand. We came back with 57 samples in our suitcases, luckily already extracted from the sand - otherwise we would have had heavy suitcases! So now the works continues in the lab where we try to find out what material the particles consist of. In this way we hope to get a better understanding about how the plastic ends up in the marine ecosystems. 

Ella taking the necessary precautions before handling the strong acid. 

Before we can analyse the microscopic particles further we have to clean them from bacteria and algae. This is done by oxidising them in a strong solution of hydrogen peroxide for a week. We did not find as many microplastic particles in our samples as we expected. This was both good news, but also a bit alarming given the fact that almost all of the beaches we sampled were covered with bottles, plastic bags, washed up flip flops and other plastic debris. Surely, if they do not end up as microparticles in the sand, they end up somewhere else. The question is where. Some research has found large amounts of microplastics in the deep trenches of the sea. ​Maybe we have to keep on searching still! 

This is something we found in one of the samples. Can you guess what it is?

Joulukuussa Anu, Ella ja minä suuntasimme Phuketiin tutkimaan rantojen mikromuovia, pieniä hiekasta löytyviä mikroskooppisia muovihiukkasia. Saimme mukaamme 57 näytettä jotka pakkasimme mukaan Suomeen ja nyt olisi tarkoitus määritellä mistä materiaalista muovihiukkaset koostuvat. Näytteet nypittiin talteen hiekasta jo Thaimaan puolella, muuten matkalaukkumme olisivat olleet todella painavia! Analysoimalla muoveja yritämme saada selvyyttä mikromuovien alkuperään.   

Ella työn touhussa Viikin labrassa. 

Ennen kun voimme analysoida näytteiden alkuperämateriaalia ne täytyy puhdistaa bakteereista ja levistä. Tämä onnistuu voimakkaalla hapettimella. Löysimme yllättävän vähän mikromuoveja Thaimaan hiekkarannoilta. Tätä voisi tietenkin pitää hyvänä uutisena, mutta ottaen huomioon että rannat olivat täynnä suurempia muoviroskia herää kysymys minne ne oikein häviävät ellei hiekan sekaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat löytäneet huomattavia määriä muoveja valtamerten syvänteistä, kertyvätkö muovit mahdollisesti sinne? Meidän täytyy jatkaa etsintöjä! Tämän partikkelin löysimme yhdestä koeputkesta, arvaatko mitä se on?    

Tämän partikkelin alkuperä on meillä tiedossa - pystytkö arvaamaan mikä se on?